Hyvät hännystelijät

TIEDON PIMITTÄMINEN Viime vuodenvaihteessa julkaisi Iltalehti näyttävän jutun VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron bonuksista. Eihän jutun aiheessa sinänsä mitään uutta ole, mutta siinä oli, miten asia tuli julkisuuteen. Iltalehti siteerasi vastikään perustettua blogia, joka julkaisi VR:stä vuodettuja tietoja.

Nyt, kohta vuotta myöhemmin, vuotoblogin perusteella on puututtu VR:ssä vallinneisiin laittomuuksiin rikostutkintojen muodossa. VR:stä on myös myönnetty vuodettuja asioita tosiksi, vaikka aluksi väitettiin julkaistuja asiakirjoja väärennetyiksi. Vuotoblogin perustaja on kutsuttu puhujaksi erilaisiin tapahtumiin ja blogi on tunnustettu yhdeksi keskeiseksi ilmiöksi sananvapauden ja avoimuuden kehityksessä. Ei tämäkään sinänsä ihmeellistä ole, vaan se, miten ja miksi Mikko Nyman perusti blogin nimeltä VRLeaks.

Kaikki alkoi siitä, että Nyman kirjoitti VR:ssä salatuista asioista junaharrastajien nettifoorumilla nimeltä vaunut.org. Seurauksena oli Nymanin käyttäjätilin sulkeminen. Ei ollut sopivaa kirjoittaa junafirman pimeästä puolesta. Jos olet junaharrastaja, et saa sanoa poikkipuolista sanaa harrastuksesi kohteesta, joka sattuu olemaan kyseenalaisella tavalla toimiva valtion monopoliyhtiö. Et silloinkaan, kun olet oikeassa.

Suomi on pieni maa, jonne ei ole mahtunut kuin yksi junayhtiö, mutta ei tänne näytä mahtuvan myöskään kuin yksi junaharrastajien nettiyhteisö. Sen perustivat aluksi nuoret junaharrastajat paikaksi, jossa sai julkaistuksi valokuvia. Ajan myötä sivusto on kuitenkin luisunut osaksi VR:n propagandakoneistoa. Moni foorumin jäsen ei taida edes ymmärtää, että käytännössä foorumi on tavalla tai toisella VR:ään sitoutuneiden henkilöiden hallinnassa ja sensuurissa. Samoin näyttää käyneen harrastajayhdistykselle, jonka hallinnassa foorumi nykyään on.

Jotain vastaavaa kuin VRLeaks-blogi on Mirva Haltia-Holmbergin blogin kommentointi, mutta vuotojen kohteena on toinen posliinikaupan norsu, HKL:n metro. Metrosta kiinnostuneiden keskustelufoorumi on Joukkoliikennefoorumi. Senkin perustivat nuoret harrastajat, ja kehitys on kulkenut junafoorumin raiteita. Nyt foorumia sensuroiva entinen harrastaja on alan ammattilainen ja töissä joukkoliikennettä ja siten metroa hallitsevassa HSL:ssä.

Kritiikin kohtelu näyttää Joukkoliikennefoorumillakin tiukalta. Virallisen totuuden hännystely pyhittää kriittisiin henkilöihin käyvät loukkaukset sekä aiheesta ja asiasta poikkeavan häiriköinnin. Käyttäjätili on suljettu henkilöltä, joka oli rohjennut käyttää nimitystä ”metrokioski”, myötämielistä häirikköä sensori tukee puolusteluviesteillä. Niinpä vähäkin Joukkoliikennefoorumilla esiintyvä metrokritiikki on kesyä verrattuna Mirvan blogiin tai edes HBL:n julkaisemiin artikkeleihin.

Nettifoorumit, jotka muualla maailmassa merkitsevät sanan ja keskustelun vapautta joka pakottaa vanhat instituutiot avoimuuteen ja rehellisyyteen, on täällä alistettu osaksi hyväveliverkostoa. Nuoret junien ja bussien ihailijat eivät voi kasvaa kriittisiksi ja oikeuksistaan huolehtiviksi kansalaisiksi, jotka tietävät, miten asiat ovat oikeasti. Heillä ei ole edes omiksi luulemillaan keskustelufoorumeilla mahdollisuutta muuhun kuin yhteen ”totuuteen”. Se tulee VR:stä, HKL:stä, HSL:stä, Länsimetro Oy:stä, Linja-autoliitosta jne.

Suomalaisilla foorumeilla voi vain haaveilla siitä, mitä on keskustelu vastaavilla foorumeilla Ruotsissa. Demokratia ja avoimuus siis toimivat paremmin kuningaskunnassa kuin tasavallassa. Jossa nuorista kasvaa tietämättään hyvien veljien hyviä hännystelijöitä.

Veli Hopea

Harvardin hiihtoskandaali

VALEHTELU Lahden doping-skandaalin aikoihin vuonna 2001 Esko Aho oli onnekseen Harvardissa. Jos hän olisi jäänyt kotimaahan, hän olisi ollut edelleen Hiihtoliiton puheenjohtaja ja joutunut selittämään julkisuudessa kärynneiden hiihtäjien rinnalla, että doping oli yksittäisten urheilijoiden päähänpisto.

Aikamoinen sattuma, että nyt kun hiihtojupakassa jaetaan viimeisiä tuomioita, Aho on taas Harvardissa. Hänen nimensä pyörii lehdissä, mutta Yhdysvalloissa hän voi piileskellä pahimman kohun yli.
STT:n entinen päätoimittaja Kari Väisänen esitti tänään tärkeän kysymyksen: "On yhä suuri kysymysmerkki, miksi Hiihtoliitto, ja erityisesti sen puheenjohtaja Esko Aho, aikanaan aloitti oikeusprosessin."

Kuvitellaan tilanne, jossa uutisissa kerrotaan hiihtäjä Jari Räsäsen käyttäneen dopingia. Hiihtoliiton puheenjohtaja Esko Aho keskustelee Räsäsen kanssa ja tulee vakuuttuneeksi siitä, että Räsänen on puhdas. He päättävät nostaa kanteen STT:tä vastaan ja vaatia mittavia korvauksia. Räsänen saa korvaukset, Aho ei.
Myöhemmin käy ilmi, että Räsänen on valehdellut koko ajan.

Olennainen kysymys on, tiesikö Esko Aho, että Räsänen valehtelee. On kaksi vaihtoehtoa: joko Räsänen valehteli sekä oikeudelle että Aholle tai Aho oli mukana Räsäsen valheessa.

Aholla on ollut 12 vuotta aikaa kertoa totuus. Jos Räsänen – ja koko hiihtomaajoukkue – on valehdellut Aholle, että hän on puhdas, Aholla voisi syyttää häntä maineensa pilaamisesta. Mitään tällaista Aho ei ole sanonut. On syytä epäillä, että Aho tiesi ainakin jotain. Tähän vihjaa ainakin Väisänen, kun hän kysyy Aholta syytä kanteen nostoon.

Salaneuvos Vilmi

Toimitusjohtajalta epäluottamus johtokunnalle

VALTA. HKL:n johtokunta päätti 17.9., että Helsingin metroasemia ei lyhennetä. Toimitusjohtaja Lahdenranta ilmoitti asiaan eriävän mielipiteen. Johtokunta ei siis nauti toimitusjohtajan luottamusta. Niinpä tästä lienee seurauksena, että toimitusjohtaja erottaa johtokunnan ja valitsee tilalle mieleisensä. Sellaisen johtokunnan, joka antaa toimitusjohtajalle niitä tehtäviä, joita hän haluaa tehdä eikä niitä, joita johtokunta haluaa tehtäväksi.

Näin siis toimii demokratia ja hyvä hallinto Helsingin kaupungissa. Virkamiehet ovat herroja, jotka pyyhkivät johtokunnilla, lautakunnilla tai valtuustolla pöydän puhtaaksi. Viime aikoina kaupunkilaisten muodollisesti valitsemat luottamusmiehet ovat yrittäneet vähän vikistä. Ovat moittineet tottelemattomia virkamiehiä jopa valtalehden mielipidesivuilla. Mutta eiköhän asia hoidu järjestykseen, kun kuntavaalit ovat ohi. Virkamiesten mustissa kirjoissa on nimet, joita ei tulla näkemään HKL:n johtokunnassa ensi vuoden alussa.

Käytännössä tämä menee niin, että ehdokkaat allekirjoittavat ehdokassopimuksen, jossa todetaan poliittisesti valittujen johtavien virkamiesten päättävän, mitä mieltä puolueen tulee olla kaupungin asioista. Ennen ei siis pääse edes ehdolle, saati että saisi johto- tai lautakuntapaikan. Virallisesti tällaisia papereita ei ole olemassa, koska ne ovat laittomia. Kuitenkin olen niitä lukenut. Sitten katsotaan, ettei johtokuntaan pääse virkamiesvaltaa haittaavia henkilöitä. Tarvittaessa sorvataan pienten puolueiden lautakuntapaikat siten, että hankaliksi tunnetut henkilöt eivät asetu valtapuolueiden intressien tielle.

Rohkenen arvata, että Vasemmistoliitolla on vaikeuksia saada edustajaa HKL:n johtokuntaan enää ensi vuonna. Toimitusjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja tuskin hyväksyvät mahdollisuutta Ilkka Levästä johtokunnan jäsenenä. Ei nauti virkamiesten luottamusta.

Kirjoitin viimeksi kehotuksen laskea, kuinka monta kertaa Sauri pettää lupauksensa, että keskiviikko 29.8. oli viimeinen kerta, kun hän hyväksyy lisäkustannuksia automaattimetroon. Ei mennyt kuukauttakaan, kun tulee ensimmäinen kerta. Sillä huomenna HKL:n johtokunta hyväksyy hankittavaksi viisi ylimääräistä metrojunaa hintaan 7 miljoonaa euroa kappale, koska Siemensin automaattimetro ei toimi kuten piti ja se määrä junia ei riitä, minkä piti riittää. Kokonaishinta on vain 35 miljoonaa, yli kolme kertaa niin paljon kuin varikkoautomatisointi, jonka piti olla viimeinen ylimääräinen menoerä.

Helsingissä ei liene omituista se, että 35 miljoonan lisähankintaan ei tarvita valtuuston päätöstä, kun valtuusto on päättänyt 105 miljoonan hankinnasta. Vuoden 2008 valtuustopäätöksessä oli mainittu optiot, mutta ei sitä varten, että automaatti ei toimi kuten silloin kehuttiin.

Veli Hopea

PS: Olen usein kertonut lukevani HBL:ää. Jos te ette lue HBL:ää, lukekaa toimittaja Tommy Pohjolan blogia! Se on suomeksi, ja siellä on enemmän asiaa kuin painetussa lehdessä.

Mutku tuokin saa 30 000 euroa kuussa

AHNEUS Kuntataloudella menee huonosti: Oulun kaupunginjohtajille on päätetty antaa vain 15-18 prosentin palkankorotukset. Itse kaupunginjohtaja Matti Pennasen palkka nousee vain 18 prosentilla. Näin hänen palkkansa on ensi vuonna 14 000 euroa.

Normaaliin tapaan Pennanen ilmoittaa, ettei ole itse ollut päättämässä palkankorotuksestaan, vaan se on tullut pyytämättä ja yllätyksenä. Asiasta päättivät veljet.

Lisäksi Pennanen juoksee Veikkauksen uuden toimitusjohtajan selän taakse. Saahan hän kohtuuttomat 29 000 euroa, johon verrattuna Pennasen palkka on siis kovin pieni ja kohtuullinen.

Molemmat työskentelevät organisaatiossa, joka vastaanottaa kansan lähettämiä rahoja ja jakaa niitä eteenpäin. Vääryys on ilmiselvä: samasta työstä tulisi maksaa sama palkka.

Ehkä asia korjataan Oulun vuoden 2014 budjetissa, että Pennanenkin pääsee isojen jätkien seuraan, 30 tonnin kerhoon.

Ylioppilas Puupponen

Me tienataan tällä

VALEHTELU Saksalaislehti Der Spiegel on paljastanut, että eurooppalaisen hyvä veli -kerhon, eli troikan rahoittaman Kreikan budjettivaje on lähes kaksinkertainen aiemmin väitettyyn verrattuna. Kreikan valtiontalous on miinuksella 20 miljardia euroa.

Jäämme odottamaan suomalaisministerien tsemppaavia lausuntoja ja ilmoitusta lisärahoituksesta. Niitä odotellessa kannattaa lukea, mitä he ovat tähän asti sanoneet:

17.5.2011: Katainen: Suomen takausvastuut rajoittuvat 1,9 miljardiin euroon
21.6.2012: Urpilainen: Kreikalle ei joustoa
11.7.2012: Stubb kehui Kreikkaa vuolaasti

Ylioppilas Puupponen

Nyt pannaan S- ja K-kaupat kuriin!

KESKITTYMINEN Suomen tasavallan Jyrki Kataisen I hallitus on pistänyt tuulemaan. Tiedotteensa mukaan se lisää päivittäistavarakaupan kilpailua muuttamalla tulkintaa määräävästä markkina-asemasta. Rajaksi hallitus aikoo asettaa 30 prosenttia, jonka K- ja S-ryhmät ylittävät tällä hetkellä kirkkaasti.

Ennen kuin kukaan ryhtyy polttamaan plussakorttejaan riemusta, kannattaa lukea teksti loppuun. Siinä sanotaan, että "K- ja S-ryhmien keskusliikkeiden tulisi ottaa toiminnassaan huomioon kilpailulain säännös, joka kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön".

Joten ei hätää, pääkonttorit. Hallituksen mukaan jotain vain tulisi ottaa huomioon. Löperö virke kumoaa myös asetetun 30 prosentin rajan, sillä hallitus yrittää kajota vain määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Ohjelmassa myönnetään suoraan, että kahden suurimman markkina-asema voi jatkossakin olla reilusti yli 30 prosenttia, eikä se sellaisenaan johda mihinkään: "Ehdotus ei estäisi kauppaa kasvamasta ja kilpailemasta tavanomaisin kilpailukeinoin kuluttajien suosiosta".

Sitä, mikä sitten olisi väärinkäyttöä, hallitus ei tarkalleen jouda kertomaan. Se, että joka niemi ja notko on tapetoitu vain kahden firman kaupoilla ja hinnat ovat pilvissä, on ilmeisestikin vain tavanomaista kilpailua kuluttajien suosiosta ja määräävän markkina-aseman oikeinkäyttöä.

Jos hallitus oikeasti haluaisi panna SK-mafian kuriin, se puuttuisi tukkuportaaseen. Molemmat ruokakaupan jätit ovat ajat sitten haalineet koko tukkutoiminnan omiin käsiinsä, ja sen kautta määräilevät omia pikkukauppojaan ja estävät tehokkaasti kilpailun syntymisen. Mutta sehän ilmeisesti on vain aseman oikeinkäyttöä.

Ylioppilas Puupponen

Luistelevat metsot

SUHDETOIMINTA Surullisen yt-viikon ehdoton tähti on Konepajayhtiö Metso. Se ilmoitti antavansa potkut 630 työntekijälle.

Kuten tapoihin kuuluu, säästetyt rahat jaetaan osinkoina omistajille: Metso ilmoitti viikko sitten 75 miljoonan euron lisäosingoista. Yhteensä Metson osakkeenomistajat rikastuvat tänä vuonna 330 miljoonalla eurolla. ”Lisäosingoissa ja yt-neuvotteluissa on kyse kahdesta eri asiasta” sanoo Metson yksikön johtaja Pasi Laine.

Yllättyikö joku? Osinkoina jaetaan siis eri rahaa kuin millä työntekijöiden palkat maksetaan. Osinkorahat on tienattu jo aiemmin, nyt työntekijöistä voidaan hankkiutua eroon, jotta rahaa ei kulu turhaan palkkoihin.

Tämähän kuulostaa tutulta. Finnarissa taidettiin käyttää suunnilleen samoja sanoja, kun johdon lisäbonukset paljastuivat irtisanomisten aikoihin.

Ei tässä mistään sulle–mulle-jaosta ole kyse, sanoi Finnairin hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas tv-uutisille, kun oli käynyt ilmi, että Finskin pomot pääsevät kiin veräjästä. Kiintoisaa on, että Sailas keksi itse käyttää juuri tuota ilmaisua.

Finnairilla ja Metsolla on muutakin yhteistä: valtio omistaa molemmista ison siivun. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) totesi Finnairin suhmuroinnista suunnilleen niin, että ikävä juttu, mutta ei tässä sen kummempaa. Tänään Hautalan suu aukesi myös Metson asiasta. Viesti oli jälleen, että ikävä juttu, mutta ei mahda mitään.

Sellaiseksi näyttää maailma menneen, että millekään ei vain mahda mitään.

Salaneuvos Vilmi

Ihmiset rekisteriin, rahat veljille

KANSA MAKSAA Tietoyhteiskunta Suomen noin 30 vuotta kestänyt hanke julkisen sektorin rekisterien yhtenäistämiseksi on nytkähtänyt niin paljon eteenpäin, että hankkeelle on keksitty hinta. Se on puolueettoman Accenture-yrityksen mukaan 1,2-1,8 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.

Sattumalta Accenture on yksi harvoista järjestelmätoimittajista, joka suomalaisille poliitikoille kelpaisi, jos hanke toteutettaisiin. Toinen voisi olla Tieto, jolla myös on tarvittava määrä kokemusta asioiden sössimisestä ja uskottava kyky tehdä se aina uudelleen.

Sillä aikaa, kun poliitikot ovat jahkanneet ja antaneet Suomeen syntyä useiden satojen eri tietokantojen ja laitteistojen potilasjärjestelmän, ovat mm. ruokakaupan keskusliikkeet onnistuneet vaivattomasti listaamaan melkein kaikki asiakkaansa ostoksia myöten maitopurkin tarkkuudella erilaisiin bonusjärjestelmiin.

Yleisesti on tiedossa, että kauppojen etukortit ovat pelkkää mielikuvahuijausta, jonka asiakkaat maksavat lopulta itse. Järjestelmätoimittajatkin ovat osin samoja kuin julkisella puolella. Kerhomme ei yllättyisi, jos myös S-kaupan ja K-kaupan hintoihin olisi ujutettu 120-180 miljoonaa vuodessa korttijärjestelmälisää.

Tullaanko tästä kohta siihen johtopäätökseen, että halvinta olisi, jos potilastiedot olisivat S-etukortilla? Ovathan osuuskaupan ja yhteiskunnan asioista päättävät henkilötkin suunnilleen samoja.

Ylioppilas Puupponen

Väkivaltaveljien kerholuola

RIKOS Jääkiekon suuret veljet ovat jyrähtäneet, ja samalla tehneet merkittävän yhteiskunnallisen linjauksen. Muun muassa Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola on sitä mieltä, että jäähallien sisällä tapahtuneet rikokset eivät kuulu poliisille, oikeuslaitokselle eikä yhteiskunnalle. Asiat pitää Kummolan ja useammankin asiasta lausuneen jääkiekkovaikuttajan mielestä hoitaa lajin sisällä, lajin omilla työkaluilla.

Jääkiekon edusmiesten puheet alkavat olla identtisiä moottoripyörillä ajavien rikollisliigojen kanssa. Meillä on täällä oma kerho ja kerhollamme luola, jonne ei kaivata kaidalla tiellä kulkijoita määräilemään. Meillä on koodi ja päällä jengin liivit, ja keinot kyllä keksitään.

Kiekkokanslereiden huoli on pelkästään taloudellinen. Väkivalta on tunnetusti yksi maailman parhaista bisneksistä, ja jo sen uhka kiinnostaa merkittävää osaa ihmisistä. Tämä tietty osa on taloudellisesti paljon kiinnostavampi porukka kuin ne menneen maailman urheilun ystävät, jotka kävivät peleissä selvin päin ja taitokiekkoa katsomassa.

Viime vuosina väkivaltamafia onkin onnistunut vaihtamaan kiekkokatsomoista urheilun ystäviä örvellyksen ystäviin. Väkivallasta huolestuneen urheiluministerin suosikkijoukkueen fanit ovat kuuluisia kautta maan erilaisista sikailutempauksista, joita selvittämään on tarvittu poliisia ja palokuntaa.

Se, että nuorille katsojille opetetaan jääkiekon kautta, että rahalla ja nyrkeillä pärjää, on väkivaltaveljien mielestä normaalia ja kuuluu asiaan. Eri mieltä olevat ilkutaan kukkahatuiksi ja toivotetaan tervemenneeksi kaukalopallon pariin, eikä lajin parissa toivota ympäröivän yhteiskunnan mielipiteitä.

Onhan jääkiekon väkivaltamafia kasvatuksessaan oikeassa: lompakolla ja röyhkeydellä menestyy nykymaailmassa varsin hyvin.

Ylioppilas Puupponen

Lahjontaa hiljaisin suostumuksin

LAHJONTA Kuten veronkiertokin on viralliselta nimeltään verosuunnittelua, on olemassa myös laillista lahjontaa.

Ne keillä Christoffer Taxellin Finnair-Ilmarinen-jutusta saama syyttämättäjättämispäätös on, voivat lukea sen sivulta 18, että verosuunnittelun tavoin maassamme voi harjoittaa lahjontasuunnittelua, jolla sopimattomasta saadaan vaivattomasti sopivaa ja ainakin oikeussalit kestävää.

Päätös muistuttaa, että juridisesti lahjominen on "ennen kaikkea rikos lahjottavan työnantajaa kohtaan". Ei siis ympäröivää yhteiskuntaa ja sen moraalikäsityksiä, tai yritysten kilpailijoita.

Lahjonnasta on säädetty hallituksen esityksessä 66/1988. Sen perusteluissa oikein todetaan, että jos työntekijälle tarjotaan ylimääräinen etu työnantajan nimenomaisin tai hiljaisin suostumuksin, kysymyksessä ei ole lahjus.

Hyvä Veli -toiminta on siis jatkossakin helppoa ja vaivatonta, kun asiat muistetaan tehdä nimenomaisin ja hiljaisin suostumuksin. Milloinkas näistä ääntä olisi pidetty, hekottelevat veljet klubilla ja pistävät sikaarin hiljaa palamaan.

Ylioppilas Puupponen

Hajaantukaa, Finnairissa ei ole mitään nähtävää

SUHDETOIMINTA Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ei nosta syytettä Finnair-jupakassa. Mitään lainvastaista ei ole tapahtunut, korkeintaan moitittavaa, kuten ministeri Heidi Hautala sanoi.

On siis täysin normaalia, että Finnair palkkaa toimitusjohtajan, jolla on asunto jäämässä käsiin, lupaa ostattaa asunnon Ilmarisella, jonka toimitusjohtaja istuu Finnarin hallituksessa, jonka puheenjohtaja istuu Ilmarisen hallituksessa ja vuokraa asunnon takaisin toimitusjohtajalle.

Kaikki veljet toistavat kuorossa, että kyllä harmittaa, että tuli tehtyä sellaiset asuntokaupat. Jos nyt tulisi eteen, niin enää en tekisi.

On ilo nähdä, että meidän eläkerahoistamme päättävät noin suoraselkäiset miehet. Ennen tuli jaettua rahoja ihan vain omassa porukassa, mutta ei enää koskaan, eipä tietenkään.

Vai mitä, Mika Vehviläinen, Harri Sailas, Timo Ritakallio ja Christoffer Taxell?

Salaneuvos Vilmi

Räsänen ei tehnyt poliittista nimitystä

POLIITTISET VIRAT Me veljet olemme saaneet sikarin savun ja konjakin huurun keskelle ilmestyksen, ja olemme ymmärtäneet syyttäneemme sisäministeri Räsästä aivan väärästä asiasta. Ei Räsänen tietenkään ole tehnyt poliittista virkanimistystä. Kristillisdemokraattinen puolue ei ole poliittinen vaan uskonnollinen puolue, joten se ei voi tehdä politiikkaa ja poliittisia tekoja.

Ymmärrämme siis nyt, että Nergin nimitys ei ollut poliittinen, vaan uskonnollinen. Perustuslaki tosin kieltää syrjinnän myös uskonnollisista syistä, mutta ei se ole nyt tässä oleellista vaan se, ettei Räsänen suinkaan ole syyllistynyt valehtelun syntiin kieltäessään Nergin nimityksen olleen poliittinen.

Poliittinen ja uskonnollinen virkanimitys eivät tietenkään ole sama asia. Ne vaan näyttävät samalta. Siksi on aivan luonnollista, ettei Päivi Nerg Kansan Raamattuseuran säätiön hallituksen puheenjohtajana ole mitenkään kytköksissä Päivi Räsäseen ja hänen aviomieheensä, jotka toimivat samassa herätysliikkeessä. Tämä on yhtä uskottavaa kuin että Ilkka Kanerva ei tiedä mitään kaavoituksesta toimiessaan maakuntakaavasta päättävän maakuntaliiton puheenjohtajana. Kytköstä nimittäjään ja lahjojaan ei ole.

Ja onneksi meillä Suomessa sovelletaan hallinnossa tarkoituksenmukaisuusperiaatet

ta. Korkein tuomioistuin on vahvistanut useasti, että hallinnossa ei ole tarpeen noudattaa lakeja, jos se on tarkoituksenmukaista. Silloin nimittäin ei ole näyttöä lain rikkomisesta. Tarkoituksenmukaisuussyistä Nergin uskonnollinen valinta ohi pätevämpien ehdokkaiden on laillista, koska ministerillä on oikeus arvioida pätevyyttä haluamallaan tavalla.

Ja tämähän sopii meille Hyville Veljille. Meidän etumme on, että päätöksenteossa pidetään tarkoituksenmukaisena sitä, että meidän etumme on sama kuin valtion ja kuntien etu. Ja vaikka perustelut olisivatkin silkkaa valehtelua, kuten usein ovat, päättäjillä on oikeus tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella päättä, että valheet ovat sopivia perusteluita. Näin ollen Räsänenkään ei riko perustuslakia, koska Räsäsellä on tarkoituksenmukaisuuteen perustuva oikeus päättä itse, mikä on pätevintä.

Eiköhän kilauteta taas!

 

Vientineuvos Valtanen

Räsänen vastustaa muiden tekemiä poliittisia virkanimityksiä

VALTA Olipa kerran kansanedustaja Päivi Räsänen. Kansanedustaja Räsänen oli tomera ja vaati poliittisten virkanimitysten lopettamista. Kansanedustaja Räsänen oli vuonna 2010 näin tiukkana:

"Jos virka on tosiasiallisesti auki vain yhden puolueen edustajille, yli 95 prosenttia kansalaisista jää valintamahdollisuuden ulkopuolelle."

Olipa toisen kerran sisäministeri Päivi Räsänen. Sisäministeri Räsänen oli tomera ja nimitti kansliapäälliköksi puoluetoverinsa, vaikka puoluetoveri ei ollut hakijoista pätevin.

Mutta ei hätää: Räsäsen kanta polittisiin virkanimityksiin ei ole muuttunut. Vuonna 2012 se kuuluu näin:

"Toki sillä poliittisella osaamisella voi olla joissakin tehtävissä kenties merkitystä. Että siinä mielessä en pysty sitä, tuota, kaikkien tehtävien osalta, esimerkiksi jonkun... Sanotaan näin, että kaikkien tehtävien osalta sanomaan, mutta sen verran paneuduin tähän tehtävään, tähän sisäministeriön kansliapäällikön tehtävään, että tässä mä ajattelen, että sillä ei ole merkitystä, siis poliittisella osaamisella."

Hyvä Veli -kerho ja Hyvä Sisar -kerho elää ja voi paksusti.

Ylioppilas Puupponen

MetroLeaks

RAKENTAMINEN Askel eteenpäin ja monta taakse: HKL uudisti monella miljoonalla Kulosaaren metroaseman. 30 vuotta aseman käyttöönoton jälkeen asemalle pääsee liukuportaita. Asema oli kuitenkin ollut käytössä vain 29 vuotta, sillä viimeisen vuoden se oli suljettuna aseman uudelleenrakentamisen vuoksi.

Nyt kun uusi asema on ollut käytössä vuoden, aseman katoksen alla sataa. HKL:n isännöitsijän mielestä se on ihan normaalia, sillä ei uuden aseman ole tarkoituskaan olla vesitiivis. Ilmeisesti vain asemalla olevan välipala-automaatin ja laiturinäyttöjen on tarkoitus olla vesitiiviitä, kun sade niitä aseman katon alla piiskaa.

Pikkupoikana muistan lukeneeni satuja hölmölästä. Yksi saduista mieleen jäänyt kuva on mökki, jossa on katto nurinpäin. Eli katon harja on alhaalla ja räystäät nousevat ylös. Mutta juuri siten on Kulosaaren aseman katto tehty! Ikkunatkin on laitettu vinoon niin, että ne keräävät varmasti likaa. Ja jokaisen ikkunan välissä on rako. Isännöitsijän mukaan on tarkoituskin, että ikkunanraoista vetää.

Viime talven perusteella Kulosaaren ikkunaraot lienevät epäonnistuneita. Sillä laiturille ei tuiskunnut raoista kinoksia, kuten tuiskuaa Kalasataman asemalle. Hölmöläisten rakennusliike ja arkkitehtitoimisto ovat tainneet onnistua Kalasatamassa paremmin kuin Kulosaaressa. Kun metrojunien sisään ei enää sada, en tiedä, miten hyvin sadevesi valuu keskelle Kalasataman asemaa.

Isännöitsijän mukaan Kulosaaren asemalla on kaikki kunnossa. Lopputarkastus on mennyt hyvin, eli tällaista kuuluu suomalaisen julkisen rakentamisen laadun ollakin. Onhan se trendikästä lyhennetyllä metroasemalla, sillä nyt on myös Metro Leaks.

Vientineuvos Valtanen

Olisiko Sauri lihava leidi?

Mielenkiintoinen lehti tuo HBL, jälleen. Se kertoi viime viikolla, että metrosta vastuullinen apulaiskaupunginjohtaja Sauri on saanut tarpeekseen jatkuvasta käytännöstä joutua esittelemään metrohankinnoille lisärahoituksia. Kaupungin talous- ja suunnittelukeskushan älähti näistä lausuessaan automaattimetrovarikon hinnankorotuksesta. Sauri lupasi HBL:n toimittajalle, että keskiviikkona 29.8.2012 saa olla viimeinen kerta.

Pankaa päivämäärä muistiin, ja voitte laskea, kuinka monta kertaa ja kuinka suurella rahasummalla Sauri lupauksensa joutuu pettämään. Vai hoidetaanko asia kuten metrotouhuissa on opittu jo 1970-luvulla? Kun seuraavat hinnankorotukset ja lisähankinnat tulevat eteen, Saurilla on esittelijänä sijainen. Sauri itse voi olla vaikka sairaslomalla juuri silloin, kun on esittelyn aika.

Tosiasia on nimittäin niin, ettei automaattimetrosta tule valmista, ellei Saurin lupausta pyörretä. Muiden kuin Kulosaaren ja Siilitien jo lyhennetyistä metroasemista sekä Myllypuron aseman uusimisesta ei vielä ole edes puhuttu. Ja tunneleiden turvallisuusjärjestelmistä ei saa puhua. Sillä virallisesti niitä ei tarvita. Kuljettajattoman metron evakuointimääräykset näyttävät olevan voimassa vain Espoossa. Itähelsinkiläiset lienevät metromiesten mielestä köyhälistöä, jonka hengissä selviäminen ei ole niin arvokasta kuin varakkaiden espoolaisten.

Keskiviikon valtuuston asiakohdan virallinen nimi oli "Metrovarikon kehittämisen hankesuunnitelman enimmäiskustannusten korottaminen". Valtuutetut eivät ymmärtäneet, että keskiviikkona he eivät päättäneet pelkästään "unohtuneesta" varikon automatisointikustannuksesta, vaan siunasivat ohimennen sen, että Siemensin ei tarvitse noudattaa tekemäänsä automaattimetron hankintasopimusta.

Esityslistan mukaan Siemens on sanellut, ettei se hyväksy mystistä "etenemissopimusta", ellei valtuusto hyväksy varikon automatisoinnin kauppaa. Eli tärkein asia oli, että valtuusto suostui kaupungin vahingoksi hankintasopimuksen muutokseen, jonka vähimmäishinnaksi kaupungille Siemens on esittänyt 20 miljoonaa euroa. Siis metrovarikon hinnan lisäksi.

"Etenemissopimus" on tietenkin salattu. Siitä on vain kerrottu, että se tarkoittaa sitä, että Siemens saa toimittaa automaattimetronsa miten haluaa. Hinta Siemensin automaatille "sovitaan" sitten jälkikäteen. Sauri seisoo itse tämän takana, koska on ollut etenemissopimusta allekirjoittamassa.

Kuvaavaa metroasioiden käsittelylle on, ettei valtuustossa juurikaan käytetä asiasta puheenvuoroja, puhumattakaan että tehtäisiin vastaesityksiä. Melkein kaikki vähät puheenvuorot kuitenkin arvostelivat tai vastustivat esitystä sekä tapaa, jolla metroasioita hoidetaan. Esitettyjen puheenvuorojen perusteella vain Yrjö Hakanen ja Kati Peltola ovat kaupunkilaisten luottamuksen arvoisia. Eipä siis ihme, että puhetta johtanut Jan Vapaavuori huomautti Hakasen ja Peltolan puheenvuorojen jälkeen, että ei nyt sovi puhua siitä, miten huonosti metroasiaa kaupungissa hoidetaan.

Kaupunkilaisen on vain vaikea ymmärtää, mikä on se voima, jolla Siemens taivuttaa Helsingin tekemään kaupungille vahingollisen sopimuksen. Ja lisäksi Siemens kiristää kaupunkia uhkaamalla, ettei Siemens suostu oman etunsa mukaiseen "etenemissopimukseen", ellei kaupunki myönny kasvattamaan vahinkoaan lisäkaupalla siitä, mikä on kaupungin vahinko Siemensin vaatimassa "etenemissopimuksessa".

Joten ei ole Saurista synkän oopperan loppuaarian esittäjäksi. Päinvastoin, Sauri näyttää olevan itse valepukuinen paholainen, joka puhuu yhtä ja tekee toista.

Veli Hopea

Pimittäjä Helsingin Sanomat

TIEDON PIMITTÄMINEN Blogimme kanta-asiakas huomasi sen taas: Helsingin Sanomia ei voi arvostella Helsingin Sanomissa.

Tämä selvisi lukijalle, joka kirjoitti sääntöjen mukaisen kommentin HS:n julkaisemaan uutiseen. Uutisessa kerrottiin, että tutkimuksen mukaan ärsyttävintä mainontaa on puhelinmarkkinointi.

Lukija huomautti kommentissaan, että Sanoma-konserni ja etenkin Helsingin Sanomat itse on yksi rasittavimmista puhelinmarkkinoijista. Joskus lyhyeksi ajaksi Hesarin tilannut ja sittemmin tilauksen lopettanut lukija ei ole päässyt Helsingin Sanomien puhelinmyyjistä eroon, vaikka on useita kertoja vaatinut poistamaan tietonsa listalta. Soitot jatkuvat.

Tämän tosiasian asiallinen mainitseminen oli siis liikaa Pjongjangin Sanomille. Mitä pitää ajatella mediasta, joka ei uskalla julkaista itseään koskevaa asiallista kritiikkiä? 

Ylioppilas Puupponen

Hyvinvointia hyvinvoiville

AHNEUS Taas olemme kuulleet sen oikein tutkijoiden suusta: elämäänsä leppoistavat, eli ns. dowshiftaajat ovat uhka hyvinvointivaltiolle.

Hyvinvointimme on siis kehittynyt siihen pisteeseen, että turvataksemme hyvinvoinnin meidän on voitava pahoin. Se on päätetty jossain talousveljien kokouksessa, josta ei pöytäkirjaa meille ole toimitettu. Sallittu tapa elää on käydä vähintään viisi päivää viikossa töissä ja tehdä riittävästi verotuloja viisaampien jaettavaksi. Loppuunpalaminen on urheaa, vähempään tyytyminen petturuutta.

Puupponen on tähän asti luullut, että jos joku löysää tahtia ja tekee vähemmän töitä, saman työn tekee sitten joku muu. Näin ollen verotuloja kertyy aina sama määrä. Mutta Puupponen on toki väärässä, kun ei ymmärrä korkeampaa matematiikkaa. Sitä opetetaan vain talousveljien salakoulussa, jota Puupponen ei ole käynyt.

Talousveljien on hyvä syyllistää ketä tahansa, onhan heillä 10-20-kertaiset tulot tavalliseen tallaajaan verrattuna, ja verot sen mukaiset. Elämä keski-ikäisenä miljonäärieläkeläisenä odottaa, eikä tahdin löysäämiseen ole tarvetta, kun arki on joka tapauksessa leveää.

Moni keskiluokkainen on jo huomaamassa, että on suurimman osan aikuisiästään ahtaasti elävä, erilaisille velikerhoille rahansa luovuttava velkavanki, joka voi vain sivusta seurata toisten ahneutta. Tämä lampun syttyminen pitää tietenkin torjua, ja leppoistajien syyllistäminen on siinä yksi työkalu.

Ylioppilas Puupponen